Tarve puitelakiin itsemääräämisoikeudesta ja hyviä käytäntöjä työhön

Itsemääräämisoikeus on kaiken aikaa ajankohtainen puhuttava ja koskettava juttu, jota on syytä avata isommallakin joukolla. Tosin saattaisi ajatella niinkin, että onhan se itsestään selvää, että minä itsehän asioistani määrään.

On sitten mahdollista sekin mutta, että joutuukin kohtaamaan rajoitteita.  Miten silloin sekä rajoitteiden antaja että ne kohdannut voi toimia ja mihin nojata?

Kysymyksiä on monia, mutta onko vastauksia?

Tämän olivat todenneet Porissa, jossa Porin Hyvän mielen talon, Klubitalo Sarastuksen, Mielenterveyden keskusliiton ja raumalaisen Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry olivat järjestäneet luentotilaisuuden otsikolla ”Itsemääräämisoikeuden toteutuminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa.” Tätä avattiin sekä oikeudelliselta että käytännön sovelluksen kautta. Näin tilaisuuden vahvuutta olikin teorian ja käytännön yhteenliittäminen.

Asia sinänsä tuntuu äkkiä ajatellen jokseenkin arkipäiväiseltä ja itsestäänselvyydeltä, mutta kun sen avaa, niin eipäs se sitä olekaan.  Lakimies Merja Karinen avasi asian oikeudelliselta näkökulmalta. Monet esiintulleet ongelmatilanteet ovat seurausta puutteellisesta lainsäädännöstä, mikä sitten heijastuu epätietoisuuteen toiminnoissa. Lakimies Merja Karinen totesi esimerkiksi päihdehuoltolain sisältävän tahdosta riippumattoman hoidon säännöksien jääneen kuolleeksi kirjaimeksi ja kyseisen lain mukaisiksi luettavia tapauksia onkin sitten ratkottu mielenterveyslain mukaisessa järjestyksessä. Kieltämättä tällaisessa tilanteessa syntyy myös mielle siitä, että eiköhän samalla muutu itse ilmiönkin mielikuva päihteistä mielenterveyden suuntaan.

Mistä itsemääräämisoikeudessa on kysymys?

Arjen rullatessa nk. tavanomaista rutiinia kansalaiset tekevät valintojaan oman vapaan tahtonsa puitteissa. Tilanne muuttuu, kun tämä tavanomainen rutiinikulku häiriintyy ja siihen ulkopuolinen toimija tekee väliintulon. Tässä on sitten kysymys siitä, oliko tuo toimi ihmisen oman tahdon mukainen vai ei. Siis toteutuiko siinä itsemääräämisoikeus. Näistä tilanteista on julkisuudessa monia kuvauksia mm. vanhustenhuollosta. Silloin tulee esiin kysymys kansalaisen perusoikeuksista ja niiden kunnioittamisen lähtökohdasta. Ihmisen tilanteessa voi olla kuitenkin myös kyvyttömyyttä itsemääräämisoikeuden käyttöön, jolloin tarvitaan reunaehtoja sen rajoittamiseen. Siksi on todettu lainsäädännön puutteet ja lähdettiin puitelain aikaansaamiseksi liikkeelle. Se kuitenkin jäi nyt työnsä päättäneeltä eduskunnalta muiden kiireiden alle ja siten asia on toivottavasti aloittavan uuden hallituksen ja eduskunnan listalla. Lakimies Merja Karinen esitteli suunnitellun lain lähtökohtia ja lakiin suunniteltuja säännöksiä. Valmisteilla olevasta laista löytyy monia periaatteellisia hyviä asioita, joita jo voinee soveltuvin osin hyödyntää työssä, vaikka lakia ei olekaan säädetty.

Hyvien käytäntöjen sisältöihin suunnitellusta itsemääräämisoikeutta säätelevästä puitelaista on jo nyt napattavissa ensinnäkin itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Sitä hyödyntävää on ainakin ihmisen toimintakyvyn tarkka huomiointi. Perusoikeuksien rajoittamista ei voida soveltaa kehen tahansa, vaan siihen pitää olla painavat perusteet. Eiköhän tuo periaate ole pätevä tai oikeastaan välttämätön ilman lakiakin, mutta kun tilanne yhteiskunnassa on epämääräinen, niin silloin on järkevää nämä asiat kirjata puitelakina oikeusperiaatteiksi. Tässä mielessä tilaisuuden esitelmä oli tervetullut. Ihmisen toimintakyvyn arviointi ammattityössä on työhön kuuluvaa, mutta siinäkin voi olla tarvetta terästymiseen, joten lakiin kirjattuna sen merkitys tulee vahvistumaan. Suunnitellun lain mukaan perusoikeuksiin puuttumisesta tuntuvasti pitää olla suunnitelma ja seuranta. Tätä varmaankin tehdään jo nykyisissä hoitotoimissa, mutta tässäkin pätee mahdollisuus parantaa toimintaa itsemääräämisoikeuden vahvistumisen suuntaan. Itsemääräämisoikeus on sitä, että ihminen määrää omasta asiastaan ja sen enempää nykytilanne kuin tulevakaan ei anna edellytyksiä, että joku voisi päättää toisen puolesta. Siis tietysti muistaen sen, että ihmisellä on kyky ja muut ehdot täyttävät edellytykset itsenäiseen harkintaan, päätöksentekoon ja toimintaan.

Itsemääräämisoikeuden kipupisteitä

Keskeinen yleinen pulma on sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen yhteensovittaminen. Siihen liittyvät luonnollisesti näiden näkökulmat, mutta sen ohella on oikeudellinen puoli. Itsemääräämisoikeuden puitelain tarve on korostunut monien sosiaali- ja terveydenhollon yhteisen toimintakenttään palvelujen siirtymisestä kotiin. Kotihoitohan sijoittuu kotiin, joka rajoittaa ihmisen elämään puuttumisen mahdollisuudet minimiin. Palveluasumisen eri muodoissa tullaankin tähän kodin käsitteeseen ja sen tulkintoihin. Moni yleisöpuheenvuoro ja kysymys tarttui tässäkin tilaisuudessa juuri tähän rajanvetoon.

Vertaistuki luo vahvuutta itsemääräämiseen

Hyvien käytäntöjen kehittäminen on aina mahdollista vaikka asiasta ei olisikaan lakia. Toisaalta hyvä käytäntö on voitu kehittää vaikka ei olisikaan varsinaisesti puhuttu itsemääräämisoikeudesta. Se on tullut toiminnon sisään lähestymistavan mukana sisällön kehittämisessä. Tällainen kuva syntyi kuulijana Rauman mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n puheenjohtaja Luca Nordforsin esitellessä toimintaansa. Hänen puheenvuorostaan ei liioin löytynyt itsemääräämisoikeus sanaa, mutta kaiken aikaa toiminta sisälsi sen piirissä olevien ihmisten itsemääräämisoikeuden. Samalla toimintamalli ylitti niitä kipupisteitä, joita voi ilmetä arjessa, kun on välttämätöntä luoda tiettyjä arjen toimintoihin kuuluvia reunaehtoja sekä auttajille että avun saajille.

Vertaistuki ja siihen liittyvä kokemusasiantuntijuus ovat vieneet raumalaisten toimintoja hyviin saavutuksiin sekä yksittäisten ihmisten että tietystikin yhteiskunnan kannalta. Mitä Luca Nordforsin esittelemästä toimintamallista periaatteellisessa näkökulmasta löytyykään? Siitä on havaittavissa yleensä vertaistukeen ja sen itsemääräämisoikeuden toteutumista palvelevana ensinnäkin se, että vertaistuki on räätälöity kunkin tarvitsijan yksilöllisestä tarpeesta käsin. Tuki toteutetaan kyseisen tukijan ja tuettavan keskinäisen tukisopimuksen mukaisesti. Huomattava on sekin, että vertaistuki on yhteydessä ammattityöhön ja ne tukevat toisiaan. Luca Nordfors esitti itselleen kysymyksen, onko vertaistuki ammattityötä? Hän vastasi, että se on ammattityötä, mutta ei palkkatyön käsitteistössä, vaan se on asiantuntemustoimintaa juuri siinä tarkoituksessa kuin vertaistoiminta toteutetaan kulloisenkin tuen tarvitsijan tilanteessa. Siis he ovat asiantuntijoita siinä asiassa, mutta eivät sosiaalityön tai hoitotyön alueilla. Vertaistuki on näkökulmaltaan avara maailma, johon voi sisältyä kaikkinainen arjen elämän asiasta syvällisestä keskustelusta tavallisiin arkisiin askareihin siivouksesta kokkaamiseen Luca Nordfors tiivisti toimintasisältöä.

Yhteinen tähtäin itsemääräämisoikeuden turvaaminen ja vahvistaminen

Lakimies Merja Karinen ja Friski Tuult ry:n puheenjohtaja Luca Nordfors ovat yhdessä ja yhteisellä asialla itsemääräämisoikeuden kysymyksessä. Lakimies lähtee perusoikeuksien ja lainsäädännöllisten puutteiden korjaamisen tarpeesta, jossa on taustalla ihmisen oikeuksien takaaminen ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen kunkin ihmisen elämäntilanne huomioiden. Puheenjohtaja Luca Nordfors sanoo vertaistuen ja sen tarvitsijan yhteisenä tavoitteena olevan ihmisen pääseminen omaan elämäänsä. Suunnitellussa laissa tulee olemaan oikeudellisia normeja tilanteisiin, joissa tarvitaan ihmisen toiminnan tai toimintakyvyn vuoksi rajoitustoimia. Niitä sisältyy kulloisenkin asiayhteyden ja vertaistukisopimuksen mukaisesti vertaistukitoimintoihin. Molemmissa tapauksissa yhteinen tavoite on mennä yhdessä eteenpäin kohti omaa elämää ja siihen kuuluvaa itsemääräämisoikeutta kohti. Henkilökohtainen kiitos mahdollisuudestani osallistua tähän luentotilaisuuteen!

Heikki Kemppainen

Seuraa ja Jaa meitä: